Näin kevyesti se jalka nousee

Jopa näin lähekkäin saatetaan jo olla

Tänään aamulla klo 6.19 Riemu nosti jalkaa ensimmäisen kerran ilman tukea, ilman minkäänlaista horjuilua, tuosta vaan. Kehuin sitä juuri (kyykky)pissaamisesta ja suuni loksahti auki, kun se sitten nosti jalan kevyesti ilmaan. "Ainiin, tämä unohtu." Riemu the Man on siis vajaa 13-viikkoinen. Yleensä uroskoirat alkaa harjotella jalan nostoa puolen vuoden ja vuoden välillä. Harjotella. Hoiperrellen.

Naavakin se yritti nyt vkoloppuna nylkyttää eka kertaa. Velipoikiaanhan se on nylkyttänyt 9-viikkoisesta lähtien. Naava makasi lattialla, muttei Riemu ollut sen päällä kuin ehkä sadasosasekunnin. Sitten liike jatkui Naavan vieressä. Naavan ilme oli näkemisen arvoinen! "Mitä nää hommaat?!" Toista kertaa se ei ole vielä yrittänyt.

Yöt sujuu melko vaihtelevasti. Välillä se on koko yön (8-9 h) tekemättä ja pyytämättä ulos. Välillä se pyytää ulos pari kertaa yössä. Sitten on sellaisia öitä kuin eilen. Heräsin neljältä siihen, että Riemu vikisee sängyn vieressä. Ihmettelin, miksi täällä haisee kakka. Nousin ja näin, että se oli kakannut ja pissannut ympäri makkaria ja tullut vasta miinoituksen jälkeen herättämään minut. Kiva, kiitos.

Mutta vaikka kuinka kakka lentäis ja pissa suihkuais ympäri kämppää, niin eihän tuota mihinkään vaihtais! Koiranomistajan onni on se, että joku ottaa aina ilolla vastaan, vaikka elämä muuten tökkis kuinka pahasti tahansa. Minun onni on se, että nuita ilosia hännänheiluttajia on kaksi <3